Yleisyys

Tyypin 1 diabetes on noin 40 000 suomalaisella. Tyypin 2 diabetes on todettu yli 250 000 suomalaisella. Lisäksi arvioidaan, että lähes sama määrä suomalaisia sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä sairauksista Suomessa ja maailmalla. On mahdollista, että 10–15 vuoden kuluttua diabetesta sairastaa jopa miljoona suomalaista.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetespotilaana kuulut samaan joukkoon kuin n. 75 % suomalaisista diabeetikoista. Tyypin 2 diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, jossa insuliinin eritys on riittämätöntä suhteessa insuliinin tarpeeseen ja insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt (insuliiniresistenssi). Tämän seurauksena veren sokeripitoisuus kohoaa. Pitkään koholla ollut verensokeri on oireeton vaaratekijä, jonka seurauksena voi kehittyä varsinaisia elämää lyhentäviä ja rajoittavia lisäsairauksia, kuten sydäninfarkti, aivohalvaus, muutoksia näkökyvyssä, hermoston toiminnanhäiriöitä, jalka-ongelmia tai munuaisten vajaatoimintaa.

Mitkä ovat oireet?

Tyypin 2 diabetes on salakavala sairaus. Se on tyypillisesti oireeton ja kehittyy hitaasti kuukausien – tai jopa vuosien – kuluessa. Useimmiten diabetes todetaan sattumalta, kun veren sokeripitoisuus tarkistetaan terveystarkastuksen tai muiden sairauksien tutkimisen yhteydessä. Ensimmäinen oire diabeteksesta voi olla valtimosairauden, esim. sydäninfarktin, ilmaantuminen. Tällöin diabetes on ollut toteamattomana yleensä jo pitkään.

Kohonneen verensokerin oireita saattavat olla väsymys, ärtyneisyys, näön heikkeneminen, masennus, jalkojen kipu ja suonenveto, janon tunne, virtsaamistarpeen lisääntyminen, laihtuminen sekä toistuvat iho- ja virtsatieinfektiot.

Miten tyypin 2 diabetes kehittyy?

Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä että elintavat. Jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, lapsen todennäköisyys sairastua elämänsä aikana on 40 %. Jos molemmilla vanhemmilla on diabetes, lapsen alttius sairastua on jopa 70 %.

Silti tyypin 2 diabetes on geenitutkijoille suureksi osaksi vielä arvoitus. Diabetes on siis vahvasti periytyvä, mutta se ei siirry automaattisesti seuraavalle sukupolvelle. Pikemminkin alttius sairastua periytyy. Elintapojen merkitystä ei kuitenkaan pidä unohtaa. Niillä on erittäin suuri merkitys tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä. Sairaudelle altistavia vaaratekijöitä ovat mm. ylipaino, vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, tupakointi sekä aiemmin todettu raskausdiabetes.

Sairauden kehittymiseen vaikuttavat merkittävästi riittämätön insuliinin määrä tarpeeseen nähden ja insuliiniresistenssi. Insuliiniresistenssi tarkoittaa, että haimasta erittyvän insuliinin teho sen kohde-elimissä, kuten maksassa, lihaksissa ja rasvakudoksessa, heikkenee. Insuliiniresistenssin seurauksena haima pyrkii lisäämään insuliinin eritystä, jotta verensokeri pysyisi normaalina. Kun haima ei jaksa enää uurastaa ja väsyy, veren sokeripitoisuus kohoaa. Osalla tyypin 2 diabeetikoista insuliinieritys saattaa vuosien kuluessa vähentyä tai loppua lähes kokonaan.

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden kasauma. Noin 80 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista on MBO. Ja päinvastoin: monille MBO:ta potevista kehittyy ajan myötä tyypin 2 diabetes. Metabolisen oireyhtymän osatekijöitä ovat:

  • vyötärölihavuus
  • poikkeavat veren rasva-arvot (matala HDL-kolesteroli ja korkea triglyseridipitoisuus)
  • kohonnut verenpaine
  • kohonnut veren sokeripitoisuus.

Miten tyypin 2 diabetes todetaan?

Tyypin 2 diabeteksen diagnoosi perustuu veren sokeripitoisuuteen. Jos oireet ovat selvät, taudin toteamiseen riittää veren sokeripitoisuuden määritys, jonka tulos ylittää raja-arvot (ks. seuraavalla sivulla oleva taulukko).

Oireettomalla henkilöllä diagnoosi on diabetes, jos veren sokeripitoisuus on toistuvasti ≥ 7 mmol/l aamulla kahdeksan tunnin paaston jälkeen tai sokerirasituskokeen kahden tunnin arvo on > 11 mmol/l tai HbA1c -mittauksen arvo on ≥ 48 mmol/l, ≥ 6,5 %.

Sokerirasituskokeessa mitataan verensokeri yön yli kestäneen paaston jälkeen, minkä jälkeen juodaan 75 grammaa glukoosia sisältävää liuosta. Verensokeri mitataan kahden tunnin kuluttua.

VERENSOKERI NORMAALI DIABETES
Paastoarvo (mmol/l) ≤ 6,0 ≥ 7,0
Rasituskokeen kahden tunnin arvo (mmol/l) < 7,8 > 11,0
Satunnainen arvo oireisella henkilöllä (mmol/l) > 11,0
Sokerihemoglobiiniarvo (mmol/l, %) ≥ 48, 6,5

Sokerihemoglobiini (HbAc1) on veren punasolujen sokeroitumisen osuus (%), joka kuvastaa keskimääräistä verensokeripitoisuutta mittausta edeltävältä 6–8 viikolta.